ZempiloIzifo neemeko

Ungayiqonda njani ukuba unentsholongwane yesifo seLyme?

Isifo seLyme sisifo sobhaktheriya esasasazwa ngokukhawulwa kwamagikethi asulelekile. Iimpawu zayo zixhaphakile kwaye ziyakwenzeka iintsuku ezingama-30 emva kokuluma. Isifo seLyme kunzima ukuyixilonga, kuba ibhaktiriya ejongene nale meko ibangele ibangele iimpawu ezifana nezinye izifo eziqhelekileyo, umzekelo, ubanda okanye umkhuhlane. Iingcali ezininzi ziyavuma ukuba isifo seLyme yinkathazo enkulu, leyo minyaka yonke iyancipha, nangona zonke iinzame ezijoliswe ekukhuselweni nasekunyangeni unyango.

Ubunzima bokusombulula le ngxaki kukuthi izigulane ezinezifo zakwaLyme zivame ukufunyaniswa ngephutha ngesifo esingapheliyo sokugula, i-fibromyalgia, i-multiple sclerosis okanye izifo zengqondo ezahlukeneyo, kuquka ukucindezeleka. Ngenxa yesifo sovavanyo oluchanekileyo kunye nokuphindaphinda okubonakalayo kweempawu, isifo seLyme singabizwa ngokungafanelekileyo ngokuthi "umlingisi omkhulu". Ibhaktiriya ebangela ukuba le meko ingathintela ingqondo kunye nenkqubo yesifo, intliziyo, izihlunu kunye namalungu.

Izibalo

Amaziko e-US for Control and Prevention Prevention say that every year kuphela 288 ukuya ku-329,000 matyala abhalisiwe eUnited States. Ngokomzekelo, ngowama-2015, ngaphezu kweepesenti ezingama-96 zazo zonke iziganeko ezichazwe ngesifo seLyme senzeke kwi-14 sithi: I-Connecticut, iDelaware, iMaine, iMaldin, eMassachusetts, eMinnesota, eNew Hampshire, eNew Jersey, eNew York, ePennsylvania, e-Rhode Island, eVermont , EVirginia naseWisconsin. Iziganeko zesifo seLyme ziye zaxelwa kuwo onke amazwekazi, ngaphandle kwe-Antarctica.

Ekubeni oogqirha bahlala besenza izifo eziphuthayo kwimeko yesifo seLyme, imigaqo yokufumanisa le meko imele ihluke ngokuthe ngqo kwezinye izifo, kodwa oku akunjalo. Iziganeko zobungozi kunye neempawu zesifo zingachazwa kakuhle kuphela ngabo oogqirha abazodwa kule meko.

NgoLwesithathu

Hhayi zonke izibungu zingakuphazamisa ngesifo seLyme. Iintlobo ezinobungozi zihlala kuphela kwindawo enomthi okanye ingca. Ukuba uchitha ixesha elikhululekile kwimvelo, ngena kuyo, umzekelo, inkampu, okanye uhlala kwindawo yehlathi, ngoko usemngciphekweni omkhulu.

2. Ukubetha

Ngenxa yokuba isifo sisasazwa ngokukhawulwa kweekethi, abaninzi abantu bacinga ukuba bafumaneka kalula. Kodwa akulula. Inyaniso kukuba abantu abaninzi abanesifo seLyme baye bethwa ngamagqabha amancinci anobungakanani bembewu yepoppy. Ubuncinane bezilwanyana kunye neentlungu ezingenabuhlungu zihlala zingabonakali ngumntu.

3. Rash

Ukukhwabanisa okubomvu kwisibonakaliso esinokwethenjelwa ukuba unqunywe yikhakiti. Ubungakanani be-rash buyahlukahluka kakhulu, kuba kuxhomekeke kumntu kunye nendlela umzimba wakhe uphendule ngayo. Nangona kunjalo, indawo yokuluma ivame ukuvuvukala, kwaye emva kwezigaba, izibonda ezibomvu ziyahlukana kuyo. Ngokwezibalo, kuphela abantu abangama-65% abanesifo abane-HIV.

4. Izibonakaliso zentsholongwane

Abanye abantu baqala ukubonisa iimpawu ezifana nempawu zentsholongwane: ukukhathala, intlungu kwiimisipha kunye namalungu, umkhuhlane, intloko, ukuqina entanyeni nasezikhunjini.

Oogqirha badla ngokudibanisa isifo seLyme ngentsholongwane, ekhokelela ekukhathaleleni imeko yesigulane. Ukuba iimpawu zentsholongwane ziqhubeka kwaye zibuhlungu emva kweentsuku ezintathu ukuya kwezi sixhenxe (isigaba "esinzima"), kukho ukuphakama okuphezulu ukuba ukuxilongwa akungalunganga kwaye uphethwe ngumthi, ingakumbi ukuba kukho na enye impawu ezi ngasentla.

5. Ubuthathaka bomzimba

Esi sibonakaliso esibuhlungu kakhulu esifanele senze ukuba ungakhathazeki. Ubungqina kunye nobuthathaka bobunzima bomzimba buvame ukuvela ngenxa yomonakalo kwiimbilini. Ukongezelela, iimpawu zihlala zichaphazela elinye icala lobuso (ukukhubazeka kweBell). Ukuba ubona ukuphazamiseka okanye ubuthathaka buso, khawuleza ubonane nodokotela.

6. Iingxaki zokuphefumula okanye i-cardiovascular problems

Iimpawu zokuphefumula okanye i-cardiovascular pathologies ziquka intlungu yesifuba, iipilpitations kunye nedyspnea. Ingxaki ze-Cardiovascular ezinxulumene nesifo seLyme ziquka i-Lyme carditis. Ingxaki yokuhamba ngokukhawuleza yokuxhamla kwemizwa kwimizimba yentliziyo. Nangona ezi zimpawu zincinci, edla ngokuqalwa kokugula, kufuneka ufune uncedo lwezokwelapha.

7. Iingxaki zoxinzelelo kunye nenkumbulo

Kwimigangatho elandelayo yesifo seLyme, imisebenzi ephezulu yengqondo ingachaphazeleka. Njengomgaqo, iingxaki zokugxininisa kunye nememori ziyavela ngexesha elifanayo kunye nentlungu emilenzeni kunye nobuthakathaka besisu.

8. Ukuvuvukala

Ukuvuvukala okubangelwa usulelo kungabangela iimpawu ze-arthritis. Iintlungu ezinzulu ezihlanganisweni, ukuvuvukala (ikakhulukazi emadolweni), ukunqanda okanye ukubetha kwezandla kunye neenyawo zibonakalisa iimpawu zesifo seLyme.

Ukuba intlungu emadolweni kunye nokuvuvukala kube nzima, unganciphisa okwethutyana intlungu ngoncedo lwezixhobo ezinjenge "Ibuprofen." Nangona kunjalo, unomdla wokufuna uncedo lwezokwelapha.

Ukuthintela ukuthintela njani isifo seLyme

INkonzo yezeMpilo yeNational (NHS) yaseBrithani ephakamileyo icebisa oku:

  • Gwema utshani ophezulu ngexesha lokuhamba.
  • Gqoka izambatho ezivaliweyo (iikhati elinemikhono emide, iidonti) kwiindawo ezisuleleke kwiikiti.
  • Sebenzisa i-repellent against insects kwi-skin ebonakalayo.
  • Emva kokuhamba, jonga ulusu lweengqungquthela, kuquka neeplasms, groin kunye nesinqe.
  • Ukuhlola intloko nentamo yabantwana emva kokuhamba kwiindawo ezinobungozi.
  • Ukuhlola iimfuyo emva kokuhamba esitratweni, njengama-ticks angabambelela kwiboya.

Similar articles

 

 

 

 

Trending Now

 

 

 

 

Newest

Copyright © 2018 xh.atomiyme.com. Theme powered by WordPress.